‹ Takaisin

Ihonhoito  |  01.07.2019   |  Tarja Västilä   |  iStockphoto

Tunnista ja hoida aurinkokeratoosi

Karhea, tarkkarajainen läiskä iholla saattaa olla muutakin kuin harmitonta ihottumaa.

Ultraviolettisäteily altistaa aurinkokeratoosille, joka voi hoitamattomana muuttua pahanlaatuiseksi. Kohtuus on valttia auringonotossakin.

Koko elämän säteily

Aurinkokeratoosi on ihosyövän esiaste, joka voi hoitamattomana johtaa pinnalliseen ihosyöpään. Siitä se saattaa edelleen muuttua pahanlaatuiseksi okasolusyöväksi.

Kehittyminen syöväksi kestää parista kuukaudesta vuosikymmeneen. Hoitamattomana noin kymmenen prosenttia aurinkokeratooseista kehittyy vakavammaksi sairaudeksi.

Nimensä mukaisesti aurinkokeratoosin aiheuttaa auringonvalo. Taudin puhkeamiseen vaikuttaa koko elämänkaaren aikana saadun ultraviolettisäteilyn yhteen laskettu määrä. Mitä enemmän oleilee auringossa ja kärventää ihoansa ilman suojaa, sitä suuremmaksi riski kasvaa. Iho muistaa!

Ikämiehillä tavallista

Jos aurinkokeratoosi hoidetaan, se ei kehity syöväksi asti. Tauti voi tosin uusiutua. Etenkin kasvot ja kalju ovat laajalti alttiina auringon UV-säteilylle, joten edellisen aurinkokeratoosin lähelle voi ilmaantua toinen esiaste.

Varsinkin vaaleaihoisten tulisi pitää maltti mukana auringon alla: vähäisempikin määrä säteilyä saattaa aiheuttaa ongelmia.

Tauti yleistyy iän myötä ja on miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla. Aurinkokeratoosia voi esiintyä jo 35-vuotiailla, jos he ovat olleet runsaasti auringossa. Viisikymppisillä tauti ei ole enää harvinainen ja yli 70-vuo­tiailla se on jo tavallinen.

Kasvot ja kalju vaarassa

Aina aurinkokeratoosia ei edes itse havaitse. Huomaamattomana se saattaa näyttää vain kuivalta iholta tai sen voi myös sekoittaa ekseemaan eli ihorokahtumaan.

Tauti ilmenee usein karheana, epätasaisena ja suhteellisen tarkkarajaisena läiskänä, mutta aurinkokeratoosi voi olla myös punertava ja sileäpintainen. Sen koko vaihtelee muutamasta millimetristä muutamaan senttiin. Läiskiä voi olla vain yksi tai jopa useita kymmeniä.

Aurinkokeratoosia esiintyy ylivoimaisesti eniten kasvoissa ja kaljun alueella. Se voi kuitenkin tulla ihon mihin tahansa kohtaan, joka on saanut paljon auringonvaloa vuosien varrella.

Jäädytyshoito tepsii kerralla

Jos iholle ilmaantuu karhea läiskä, sitä kannattaa hoitaa kosteusvoiteella kymmenen päivän ajan. Kyseessä voi olla harmiton ihottuma, joka rauhoittuu voiteella.

Jos itsehoito ei tepsi eikä läiskä katoa, on syytä mennä lääkärin vastaanotolle. Ihotautilääkäri on parhaiten perehtynyt keratoosin hoitoon.

Yksinkertaisin, vaivattomin ja tehokkain tapa hoitaa aurinkokeratoosia on jäädytys- eli kryohoito. Sairastunut ihoalue jäädytetään nestetypellä, mikä tuhoaa keratoosin. Yleensä sairaus paranee kertahoidolla. Jäädytetty ihoalue voi jäädä vaaleammaksi, mutta se on harvoin esteettisesti häiritsevä.

Monenlaisia hoitomuotoja

Auringon UV-säteilyn lisäksi immunosuppressiivinen eli immuunivastetta heikentävä lääkitys, solarium ja koneellinen valohoito lisäävät sairastumisriskiä. Esimerkiksi psoria hoidettiin aikaisemmin PUVA-valolla, jonka on todettu viiveellä lisäävän aurinkokeratoosien ilmaantumista.

Aurinkokeratoosiakin voidaan hoitaa valottamalla − kyseessä on eri asia kuin psorin hoito. Valoaktivaatiohoidossa ihon pinta rikotaan, siihen levitetään voidetta ja huonoja soluja tuhotaan valon avulla. Toissijaisina hoitomuotoina käytetään myös hiilidioksidilaseria tai lääkevoiteita. Jälkimmäiset voivat ärsyttää ihoa.

Lierihattu kaljun peitoksi

Kaikkien kaljuuntuvien tai jo kaljuuntuneiden pitäisi käyttää lakkia valokauden aikana. Kun iholta puuttuu luontainen suoja eli hiukset, kalju kerää huomaamattomasti UV-säteitä puoleensa.

Suojaamaton päälaki voi aiheuttaa isoja ongelmia vuosien saatossa ja johtaa hoitokierteeseen. Jos lakkia pidettäisiin päässä, tämän päivän tyypillisimmän potilasryhmän hoidon tarve romahtaisi.

Päähine kannattaa valita huolella, sillä lippalakki antaa valheellisen turvallisuuden tunteen. Lippalakki jättää pään ihon sivusta alttiiksi auringonvalolle. Lierihatun alla iho on enemmän suojassa ja siten turvassa UV-säteiltä.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tomi Leivo, Mehiläinen

Julkaistu Terveydeksi 2/2019

Apteekki

APTEEKKIHAKU

Kanta
Fimea
Potilaan lääkärilehti