‹ Takaisin

Terveys  |  01.07.2019   |  Sanna Sevänen   |  iStockphoto

Huh hellettä!

Paahtava kuumuus voi varsinkin pitkään jatkuessaan aiheuttaa oireita ja vakaviakin terveyshaittoja. Siksi helteellä pitää juoda riittävästi ja vältellä kuumimpia paikkoja.

Miten kuumuus vaikuttaa elimistöön, tutkija Virpi Kollanus?

Kun kehon lämpötila nousee, sydämen toiminta tehostuu ja ihon verisuonet laajenevat. Pintaverenkierto vilkastuu, jotta lämpö pääsee siirtymään pois kehosta. Hikoileminen lisääntyy, sillä kuumissa lämpötiloissa suuri osa lämmöstä haihtuu nimenomaan hien mukana.

Elimistön lämpötilaa voivat nostaa lämpimissä olosuhteissa oleskelun lisäksi myös fyysinen rasitus, kuten työskentely tai reipas liikunta.

Miksi helle voi olla vaarallista?

Kuumuus rasittaa verenkiertoelimistöä, ja voimakas hikoilu voi aiheuttaa nestehukkaa. Hikoilun myötä myös suolatasapaino heikentyy, jos suoloja ei saada riittävästi. Kuumuudesta ja neste- ja suolavajauksesta voi aiheutua monenlaisia oireita: väsymystä, heikotusta, unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, huimausta ja kramppeja.

Lämpö voi aiheuttaa myös äkillisen pyörtymisen, mutta vakavampia tiloja ovat lämpöuupumus ja -halvaus. Terveillä ihmisillä vakavat haitat ovat Suomessa harvinaisia. Eniten helle vaikuttaa pitkä­aikaissairaisiin, joiden oireita kuumuus voi pahentaa.

Ketkä ovat riskiryhmässä?

Suurta haittaa lämmöstä on esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja sekä kroonisia hengityselin- tai munuaissairauksia sairastaville ja diabeetikoille. Myös monet lääkkeet, esimerkiksi sydänlääkkeet, nesteenpoistolääkkeet, Parkinsonin taudin lääkkeet ja antihistamiinit, voivat heikentää lämmönsäätelykykyä.

Pitkäaikaissairaat voivat varautua helteisiin jo hyvissä ajoin. Lääkärin kanssa voi keskustella siitä, mitä kuumuus voi aiheuttaa ja miten voi toimia, jos oireet pahenevat. Lääkkeiden ottamista ei tule muuttaa ilman lääkärin ohjeistusta.

Vanhuksilla hikirauhasten toiminta ja verenkierto ovat heikentyneet, ja siksi heidän lämmönsäätelynsä ei toimi yhtä hyvin kuin nuoremmilla. Moni vanhus asuu yksin ja pienessä, helposti lämpenevässä asunnossa, eikä kaikilla ole läheisiä huolehtimassa asunnon viilentämisestä. Iän myötä myös janon tunne vähenee.

Pienet lapset kuuluvat riskiryhmään siksi, että he eivät osaa itse suojautua lämmöltä eikä heidän lämmönsäätelynsä ole yhtä tehokas kuin aikuisella. Lapset esimerkiksi hikoilevat vähemmän kuin aikuiset.

Miten helteen terveysriskeiltä voi suojautua?

Ensisijaisesti kannattaa välttää kuumia paikkoja ja suoraa aurinkoa. Asuintilat on hyvä pitää mahdollisimman viileinä. Se onnistuu parhaiten, kun suojaa ikkunat auringonpaisteelta ja pitää ikkunat kiinni, kun lämpötila on ulkona korkeampi kuin sisällä. Tuulettaa kannattaa vasta illalla tai yöllä, ja läpiveto on tehokkain.

Fyysistä rasitusta kannattaa välttää ja urheilu ajoittaa iltaan tai aamuun. Kevyt ja väljä vaatetus, viileät suihkut ja kylmät kääreet helpottavat oloa. Tärkeää on muistaa juoda ja syödä riittävästi.

Tarvittaessa sisällä voi käyttää tuuletinta, joka tehostaa hikoilua ja lämmön siirtymistä pois iholta. Jos sisälämpötila on yli 35 astetta, tuuletin ei auta, vaan lisää elimistön lämpökuormaa.

Millaisista oireista kannattaa huolestua?

Kun janottaa ja suu on kuiva, kannattaa tietysti juoda. Kehossa on liian vähän nestettä myös silloin, jos virtsaamisen tarve vähenee tai virtsa on kovin tummaa.

Nestevajaus kehittyy asteittain, ja ensioireita voivat olla voimakkaan janon lisäksi voimakas väsymys ja heikotus, päänsärky, ärtyisyys, pahoinvointi ja viileännihkeä olo. Silloin kannattaa juoda lisää, siirtyä varjoon ja levätä.

Jos ihminen on sekava ja tajunnan taso on hämärtynyt, pitää soittaa hätänumeroon.

Miten paljon helteellä pitää juoda?

Normaalisti ihminen tarvitsee juotuna 1–1,5 litraa nestettä päivässä, ja helteellä kannattaa juoda ainakin muutama lasillinen lisää. Tärkeintä on juoda tasaisesti pitkin päivää, esimerkiksi 1–2 lasia jokaisella aterialla ja 1–2 lasillista aterioiden välissä.

Jos oleskelee tai työskentelee todella kuumissa olosuhteissa tai kuntoilee, nesteen määrää pitää lisätä. Voimakkaan urheilun aikana voi juoda desin tai kaksi vartin välein.

Juomisesta ei kannata kuitenkaan stressata liikaa. Jos huolettaa, ettei tule juotua riittävästi, jääkaappiin voi laittaa vaikka yhden tai kahden litran kannun ja tarkkailla sen tyhjentymistä päivän aikana. Jos juomisen lisääminen ei onnistu, voi syödä vesipitoisia ruokia, kuten hedelmiä, vihanneksia ja salaattia.

Tavallinen hanavesi on hyvä jano­juoma, kunhan muistaa myös syödä riittävästi, ettei suolatasapaino heikkene. Hyviä vaihtoehtoja ovat myös kivennäisvedet ja laimea mehu.

Lisää tietoa

Kysy asiantuntijalta

Haastattelemme tällä juttu­paikalla asiantuntijoita erilaisista terveysaiheista. Keräämme Terveydeksi!-lehden Facebook-sivulla lukijoiden kysymyksiä ennen haastattelua. Tykkää lehdestä ja osallistu jutuntekoon! .com/terveydeksi

Julkaistu Terveydeksi 2/2019

Apteekki

APTEEKKIHAKU

Kanta
Fimea
Potilaan lääkärilehti