‹ Takaisin

Hoidossa  |  02.09.2019   |  Tarja Västilä   |  Roope Permanto

”En ole lipsunut kertaakaan”

Sirpa Salonen ei ole syönyt kahteen vuosikymmeneen vehnää, ohraa tai rukiita. Gluteenia sisältävistä viljoista luopuminen on ainoa hoitokeino keliakiaan, jota sairastaa yli 100 000 suomalaista – suurin osa tietämättään.

Diagnoosista on jo 20 vuotta, vatsavaivoista vieläkin enemmän. Helsinkiläinen Sirpa Salonen muistelee kärsineensä oireilevasta vatsasta aina.

– Kävin aikoinaan tähystyksessä, mutta koepaloja ei otettu riittävästi. Sitten sain turvotuksen, ripulin, alavatsakipujen ja laihtumisen lisäksi ylävatsaoireita. Uusi gastroskopia paljasti ohutsuolen nukan madaltuneen.

Myös vasta-ainekokeet vahvistivat, että kyse oli keliakiasta. Diagnoosi oli Saloselle helpotus.

Sairaus selviää verikokein

Keliakia kuuluu ravinnon aiheuttamiin kroonisiin sairauksiin. Vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuainen, gluteeni, aiheuttaa tulehduksen ohutsuolen limakalvolla ja vaurioittaa suolinukkaa. Ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

– Hoito on yksinkertainen: loppuelämän nollalinja gluteenin kanssa rauhoittaa vaivat. Taudista ei parane, eikä sitä voi ehkäistä. Keliaakikoissa on eniten keski-iässä sairastuneita ja naisia, mutta sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa, kertoo professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.

Kaukisen mukaan sekä tietämys että diagnosointi on parantunut vuosien varrella: keliakiaa osataan jo epäillä. Taudin diagnostiset kriteerit on vastikään päivitetty Käypä hoito -suositukseen.

– Diagnoosi tehdään verikokeiden perusteella: korkeat vasta-ainetasot kertovat keliakiasta. Enää ei tarvitse mennä tähystykseen kuin silloin, jos tasot ovat matalat ja keliakiaa epäillään.

Keliakia on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Kaukisen mukaan se johtuu muun muassa hyvästä terveydenhuollosta, jossa tauti osataan diagnosoida.

Keliakia voi oireilla monella tapaa

Moninaisten oireiden vuoksi keliakiaa voi olla hankala todentaa.

– Suolioireita ovat ripuli, vatsavaivat, turvotus ja imeytymishäiriöt, mutta tauti voi ilmetä myös niveloireina tai neurologisina oireina, kuten raajojen pistelynä. Lisäksi voi olla vaikea tulla raskaaksi tai sairaus heijastuu mielialaan. Lapsilla taas voi olla kasvuhäiriöitä, toteaa Kaukinen.

Osalla keliaakikoista tauti on oireeton. Ykköstyypin diabetekseen, kilpirauhasen liika- tai vajaatoimintaan tai maksaan liittyvät autoimmuunisairaudet sekä perimä voivat altistaa keliakialle. Jos perheenjäsenillä esiintyy keliakiaa, kuuluu riskiryhmään. Tällöin kannattaa varmuuden vuoksi käydä lääkärillä ja verikokeissa.

– Keliakiaa sairastaa 0,7 prosenttia väestöstä, mutta todellinen esiintyvyys on yli kaksi prosenttia. Vähäoireisia tai oireettomia ei löydetä kuin vasta-ainetestein. Jos tauti on pitkään hoitamatta, oireet pahenevat.

Jos keliakia jää löytymättä ja hoitamatta, yhtenä vakavimpana oireena on luuhauraus tai -kato, jolloin saa helposti luunmurtumia.

Gluteeniherkkyys on asia erikseen

Kaukinen muistuttaa, että keliakia ja gluteeniherkkyys ovat eri tauteja. Vaikka jälkimmäistä on olemassa, siihen liittyy myös paljon hypetystä.

– Gluteeniherkkyydestä on tullut eräänlainen trendi. Kannattaa suhtautua kriittisesti, jos julkisuuden henkilö luopuu gluteenista ja samalla elämä muuttuu ihanaksi, tukka kiiltää ja urheilusuoritukset paranevat.

Terveen ihmisen ei pidä välttää viljoja, sillä ne ovat hyviä kuidun ja vitamiinien lähteitä. Sydän- ja verisuonitauteja esiintyisi huomattavasti enemmän ilman täysjyväviljoja, joita Kaukinen kutsuu luonnon hyväksi keksinnöksi.

– Viljan osissa on muutakin kuin gluteenia. Vatsavaivoihin voi olla syynä jokin muu kuin keliakia tai vilja-allergia.

Kauppojen valikoima on laajentunut

Salosen vatsaoireet helpottuivat välittömästi, kun hän jätti gluteenia sisältävät viljatuotteet pois ruokavaliostaan.

– Asenne oli kohdallaan, enkä ole lipsunut kertaakaan.

Parikymmentä vuotta sitten keliaakikko joutui viljatuotteiden osalta tyytymään riisikakkuihin ja pakasteisiin. Nyt tilanne on toinen: kaupasta löytyy muun muassa gluteenittomia jauhoja sekä suolaisia ja makeita tuoreleivonnaisia. Tosin hinta kirpaisee. Gluteenittomien tuotteiden kalleus voi joillakuilla vaikeuttaa ruokavalion noudattamista.

– Toivon lisää vaihtoehtoja ja uutuuksia, jottei kyllästy syödessään aina samaa. Leivon jonkin verran itse, ja puolison bravuurina on gluteeniton kääretorttu.

Keliaakikot osaavat äänestää jaloillaan. Jos kaupasta ei löydy riittävästi gluteenitonta valikoimaa, koko perheen ruokaostokset hankitaan herkästi toisesta paikasta.

Matkalla vatsavaivat kääntyvät swahiliksi

Ravintoloissa ja kahviloissa on jo tarjolla glu­teenittomia vaihtoehtoja. Jos Salonen lähtee seminaariin tai juhliin, hän kertoo etukäteen ruokavaliostaan.

Keliakia tai ainakin vatsaoireet tunnetaan myös maailmalla. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa voi törmätä ravintolassa jopa gluteenittomaan ruokalistaan.

– Matkustamme paljon niin Euroopassa kuin eri mantereillakin. Ruoka on aina järjestynyt eksoottisissakin kohteissa, kuten vuoristovaelluksella, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Välttämättä keliakia ei ole sanana tuttu, mutta kun kertoo, mistä on kyse, aina ymmärretään.

Salosella on matkoilla mukanaan selostus omasta ruokavaliostaan paikallisella kielellä, vaikkapa swahiliksi tai espanjaksi. Jos maasta löytyy keliakialiitto, sieltäkin voi kysellä vinkkejä.

– Kun etukäteen selvittää asioita, perillä voi vain nautiskella. Haastavista tilanteista on selvitty, ja olen matkoilla voinut aina hyvin. Seuraavaksi suuntaamme risteilylle Välimerelle, enkä usko, että silläkään matkalla ruoka tuo yllätyksiä.

Vertaistukea keliakiayhdistyksestä

Kaukisen mukaan maailmalla on yritetty kehittää keliakiaan lääkehoitoa ja rokotusta: pilleri mahdollistaisi osahoidon ja satun­nai­sen lipsumisen ruokavaliossa, rokote toisi gluteenin sietokyvyn takaisin. Kummas­sa­kaan ei ole toistaiseksi onnistuttu.

Hoitomuotoja odotellessa Salonen kannustaa keliaakikkoja olemaan yhteyksissä paikalliseen keliakiayhdistykseen, josta saa vertaistukea ja ystäviä sekä tietoa ja sisältöä elämään. Se helpottaa erityisesti juuri diagnoosin saaneiden sopeutumista sairauteen.

– Itse menin heti toimintaan mukaan. Keliakia ei ole maailmanloppu, vaikka diagnoosi voikin tuntua rankalta. Kun huolehtii terveydestään, estää muitakin sairastumisia.

Näistä saan voimaa

Puuhastelu
”Saan voimaa mökkeilystä, puuhastelusta, puutarhasta ja luonnosta.”

Matkustelu
”Aina joko suunnitellaan uusia matkoja tai muistellaan koettuja.”

Yhdistystoiminta
”Vapaaehtoistyö on antoisaa. Samalla pysyy ajan tasalla.”

Lisää tietoa

Kotitesti nopeuttaa keliakiadiagnoosia:

  • Apteekeissa on saatavilla helppokäyttöisiä pikatestejä, joilla voi mitata keliakian vasta-aineita kotioloissa.
  • Verinäyte otetaan sormenpäästä. Tulos selviää muutamassa minuutissa.
  • Jos tulos on positiivinen, on syytä mennä lääkärille. Vasta-aineiden taso varmistetaan laboratoriokokein.


Asiantuntijana Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja, professori Katri Kaukinen Tampereen yliopisto

Julkaistu Terveydeksi! 3/2019

Apteekki

APTEEKKIHAKU

Kanta
Fimea
Potilaan lääkärilehti