‹ Takaisin

Terveys  |  17.06.2019   |  TARU VANHALA   |  INGIMAGE, PEXELS

Auts, mikä pisti?

Viimeistään juhannuksen jälkeen jokaiselta löytyy ainakin yksi muhkea, punoittava paukama. Suomen kesässä pörrää useita hyönteislajeja, jotka aiheuttavat harmia pistoillaan ja puremillaan.

Hyttynen on ylivoimaisesti yleisin allergisten pistosten aiheuttaja Suomessa. Vaikka meillä elävät hyttyslajit ovat vaarattomia eivätkä levitä tauteja, allergiaan taipuvaiset henkilöt voivat saada melko voimakkaitakin reaktioita pistoista. Pistokohtaan nousee välittömästi punainen, nokkosrokkomainen paukama, joka laskee melko nopeasti, mutta palaa voimistuen vuorokauden kuluessa. Punoitus, ärsytys ja voimakas kutina iholla voi pahimmillaan kestää pari viikkoakin.

Hyttysten karkottamiseen on monenlaisia keinoja. Hyttysmyrkkyjen, -savujen ja -verkkojen lisäksi hyttysten torjuntaan on olemassa nykyään jopa erilaisia haihduttimia ja laitteita. Tehokkaimpina suoja-aineina pidetään dietyylitoluamidia (DEET) sisältäviä valmisteita. Vaatetus suojaa myös hyttysenpistoilta. Vaaleat vaatteet vaikuttavat toimivan paremmin kuin tummat. Tosin varmaa selitystä, miksi näin on, ei tiedetä. Voimakas tuoksuiset shampoot ja hajuvedet houkuttelevat hyttysiä puoleensa. Hyttyset viihtyvät lämpimässä ja kosteassa. Jos ininä pihapiirissä käy sietämättömäksi kannattaa kiinnittää huomioita onko pihalla kohtia joihin vesi jää helposti seisomaan. Sadevedellä täyttyneet ämpärit ja kastelutynnyrit lisäävät hyttysten määrää pihoissa. Samoin tiheä kasvillisuus houkuttelee niitä puoleensa.

Ulkonäöltään kärpästä muistuttava, korkeintaan puolen sentin pituinen mäkärä on monille tuntemattomampi hyönteinen. Päinvastoin kuin hyttyset, mäkärät ovat aktiivisia päiväaikaan. Mäkärä leikkaa terävillä leukaosillaan ihoon pienen viillon aiheuttaen välittömästi ihonalaisen verenpurkauman ja usein myös verta vuotavan rikkouman. Puremakohtaan kehittyy aina myrkytysreaktio, joka saa ihon punoittamaan ja turpoamaan, joskus melko laajaltakin alueelta.

Polttiainen on mäkärän näköinen, vain parin millin pituinen hyönteinen. Toisin kuin hyttysiä ja mäkäröitä, polttiaisia tavataan vain osissa Suomea, lähinnä Keski- ja Pohjois-Suomessa, ja niissäkin runsaasti vasta syyskesällä. Polttiaisen puremajälki ei ole yhtä iso kuin mäkärän, monesti se jättää jälkeensä rivin pieniä punaisia näppyjä, jotka kirvelevät ja polttelevat ihoa ilkeästi. Mäkäriltä ja polttiaisilta suojautuminen on hankalaa. Hyönteiskarkotteet tehoavat niihin huonosti ja vaatetuskaan ei toimi kovin hyvin, koska ne ryömivät mielellään vaatteiden alle pienistäkin koloista. Toisin kuin hyttyset, mäkärät ja polttiaiset ovat riesana vain ulkosalla, ne eivät hakeudu sisätiloihin.

Paarmat ovat aurinkoisten, lämpimien päivien riesa. Vastoin yleistä käsitystä paarma ei pure vaan pistää. Lähes äänettömästi liikkuva paarma leikkaa ihoon viillon, josta se imee verta imukärsällään. Viillon tuntee iholla äkillisenä nipistyksenä. Sen sijaan itse verenimemistä ei välttämättä edes huomaa, koska paarman sylki sisältää puudutusainetta. Tyypillinen paarman aiheuttama ihoreaktio on laaja, turvonnut paukama, jonka keskellä on vetistävä näppylä. Paarmoilta voi suojautua hyönteiskarkotteilla ja vaatetuksella.

Ampiaiset ja mehiläiset eivät yleensä pistä kuin häirittyinä. Niiden pois huitominen voi siis itseasiassa vain yllyttää niitä pistämään. Ampiaisten määrä lisääntyy loppukesää kohden pesien täyttyessä. Viimeisten toukkien kuoriuduttua toimettomaksi jääneet työläisampiaiset ovat usein aggressiivisempia ja saattavat pistää spontaanistikin. Tällöin ne myös hakeutuvat hanakammin terasseille, parvekkeille ja sisätiloihin etsimään ravintoa. Mehulasissa räpiköivä pörriäinen on yleensä ampiainen, mehiläiset eivät ole kiinnostuneita ihmisravinnosta. Hyönteiskarkotteet eivät tehoa ampiaisiin ja mehiläisiin. Ampiaisia voi yrittää häätää tuoksuilla, esim. etikalla, sitruunalla ja valkosipulilla. Sen sijaan hedelmien ja hajuvesien makeat tuoksut vetävät niitä puoleensa. Pihalla häiriköiviä ampiaisia voi kokeilla pyydystää helpoilla ampiaisansoilla. Iso, avonainen limsapullo, jossa on pieni määrä makeaa nestettä, houkuttelee tehokkaasti ampiaisia sisäänsä.

Sekä ampiaisen että mehiläisen pisto aiheuttaa lievän myrkytysreaktion ihossa kaikille. Pistokohtaan ilmestyy nopeasti nokkospaukama ja iho turpoaa, joskus hyvinkin voimakkaasti. Sormeen osunut pisto saattaa turvottaa koko kämmenen ja aiheuttaa voimakasta polttavaa kipua. Yksittäinen pisto ei ole vaarallinen muille kuin ampiaiselle tai mehiläiselle allergisille henkilöille. Jos pistoja on useita, tai ne sijoittuvat pään, etenkin kaulan alueelle, kannattaa tilannetta seurata tarkemmin. Mehiläinen jättää pistäessään aina, ja ampiainenkin joskus, piikkinsä ihoon. Se kannattaa nyppäistä irti välittömästi. Ensiapuna pistokohtaan voi kokeilla kylmäkäärettä.

Eri hyönteisen pistoja ja puremia hoidetaan hyvin samoin tavoin. Kortisonivoiteet, antihistamiinipuikot ja erilaiset ihoa rauhoittavat geelit ja voiteet ovat käyttökelpoisia kaikkiin ihoreaktioihin. Tärkeää on välttää ärsyyntyneen alueen raapimista. Hyvä vinkki kutiavan ihon hoitoon on sekoittaa kevyeen perusvoiteeseen pieni määrä kylmägeeliä. Kylmägeelin mentoli viilentää ja turruttaa kutisevaa ihoa ja hillitsee raapimista. Voiteeseen sekoitettuna vaikutus ei ole yhtä jäätävä kuin pelkässä geelissä. Antihistamiini-tabletteja suositellaan usein pistojen hoitoon. Parhaimman hyödyn niistä saa kuitenkin ennaltaehkäisevästi; tabletti kannattaisi siis ottaa jo ennen mökkireissua. Voimakkaaseen allergiseen reaktioon voi olla tarpeen ottaa kortisonitabletti (Kyypakkaus tai Ampikyy). Ampiaisen tai mehiläisen pistoille allergisten henkilöiden tulee hankkia varoille reseptin vaativa kertakäyttöinen adrenaaliruisku.

Lohduttavaa on, että elimistö tottuu hyönteisten, etenkin hyttysten, pistoihin kesän aikana. Loppukesästä ne eivät välttämättä edes oireile. Mehevimmät paukamat syntyvät nyt alkukesällä, koska talven jäljiltä elimistössä ei ole enää jäljellä vasta-aineita hyönteisten erittämiä ärsyttäviä aineita vastaan.

Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto – Lentävien hyönteisten pistot ja puremat
hyönteismaailma.fi
suomenluonto.fi

Apteekki

APTEEKKIHAKU

Kanta
Fimea
Potilaan lääkärilehti